perjantai 10. helmikuuta 2012

puolikas ihminen-

Hei kaikille! 
Otsikosta varmaan huomaattekin, että olenkin tänään uuden Stam1nan tunnelmissa, ja päätin julkaista tämän kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen nimellä jonka kuulin kyseiseltä albumilta joka ilmestyi vastikään. Ja hyvältähän tämä kuulostaa, niinkuin ennenkin! 
  Viime viikosta minulla ei kamalasti olekkaan kerrottavaa, olen nimittäin maannut hirveän flunssan kourissa viimeiset neljä päivää. Huh, eikä tämä meinaa hellittää millään! Tänään on ensimmäinen kuumeeton päivä, ollaanhan tässä sentään vähän parempaan suuntaan menossa... Päivät kotona olen kuluttanutkin teetä juoden, kirjaa lukien, dataillen ja löhöillen. Heh, tämähän on niin sanottu kolmen päivän oma loma! Ainiin, tänään leivoin tekemisen puutteessa mokkapaloja. Ilmeisesti ne ihan hyviä olivat, kun niitä ei enää kovin montaa palaa ole jäljellä...
  Tarkoitukseni olisi siis nukkua seuraavat pari päivää jotta olisin kunnossa maanantaihin mennessä. Pitäkäähän hauska viikonloppu, ja hyvää ystävänpäivää kaikille jo valmiiksi! Muistakaa muistaa tiistaina kaikkia ihania ystäviänne, yllättäkää heidät pusuilla ja haleilla ja osoittakaa heille että he ovat teille tärkeitä ja rakkaita. Ystävät ovat elämän tarkoitus, he ovat ne läheiset joiden puoleen voitte turvautua aina, olkaa onnellisia jokaisesta ihmisestä lähellänne! :)




                                                        Siis eheydy ennalleen!

perjantai 3. helmikuuta 2012

the new beginning-

Moikkamoi vaan kaikille taas pitkästä aikaa!
Aattelin näin tylsähkönä koti-iltana tulla tänne kirjoittelemaan, kun sekin on ilmeisesti jäänyt taas vähemmälle vahingossa. Haha, pistän kylläkin jälleen kaiken kiireen piikkiin, en vain kerkeä kirjoittelemaan  niin useasti kuin pitäisi. Mutta korjaan asian kirjoittelemalla nyt!
  Jospas aloiteltaisiin viime ajan tapahtumista, arki on alkanu ja sen kyllä saa tuta ja pahasti. Saa juosta joka paikassa pää kolmantena jalkana ja aina on kiire, mutta onneksi viikonloput on keksitty just tätä löhöilyä varten, ja että saa hetken hengähtää.
  Noh, aloitan nyt tällä kaikista innostavimmalla uutisella, nimittäin kävin tutustumassa viime keskiviikkona siellä Madetojalla. Oli kyllä ihan uskomaton paikka, kertakaikkiaan! Aivan ihanan kotosa tunnelma siellä koulussa ja sellanen rento meinki koko ajan. Huh, ihan täydellinen paikka. Ja parasta kaikessa...heh...ruotsin pakolliset kurssitkin voi puolittaa, khehee. Madetoja kyllä täytti mun kaikki odotukset, ja sinne aion todellakin hakea. Eikä pääsykokeetkaan kuulostaneet edes pahalta, vaikka niitä jännitän varmaan kaikista eniten. Tää on se mun tilaisuus, jota en nyt päästä käsistäni.
  Viime keskiviikko oli kyllä muutenki aivan mahti päivä. Heräsin sinä aamuna jo puoli viideltä keretäkseni aamujunaan. Onneksi Henkka lähti mun seuraksi Ouluun (suurkiitos siitä ihanalle matkaseuralle!) ja taisin innostuttaa senki samalla hakemaan Madetojalle.  Olisin ollu kyllä ihan eksyksissa suuressa kaupungissa yksinäni, vaikka eipä tuo seura kauheasti auttanu; eksyttiin nimittäin siltiki... mutta onneksi google maps on kaveri! (ainaki sillon tällön...) Käytiin aamupäivän aikana tutustuun sinne koululle, ilta sitte kierreltiinki kaupoissa, käytiin syömässä ja sen sellasta. Illalla oltiin takasin Nivalassa vähän jälkeen yheksän vasta, ja olihan tuo rankka päivä kyllä kun seuraavana päivänä oli pakko jäädä kotiin nukkumaan, ku kuumekkin nousi reissun aikana. Mutta hetkeäkään en vaihtais pois!
  Muuten arki onkin sujunut normaalisti kuten ennenkin, soittotunnit alkoivat parin kuukauden tauon jälkeen, laulukurssit ja isoskoulutukset jne. Näillä saakin arjen sopivasti täyttymään, ettei aika käy pitkäksi ja tekemistä riittäisi aina.
  Koeviikot alkaa taas, ja pitänee rueta opiskelemaan oikein urakalla, joten pahoittelen jo valmiiksi viivästyneitän seuraavia kirjoituksiani. Koittakaahan selvitä paukkupakkasista ja hauskaa viikonlopun alkua kaikille, muistakaahan rentoutua oikein kunnolla lämpimän peiton alla! :)

tiistai 17. tammikuuta 2012

all these thousands feelings inside me-

Hei taas pitästä aikaa vaan kaikille!
Kirjoittelu on taaaaas jäänytkin hieman vähemmälle. Nykyään ei oikeen kerkeä tänne näpyttelemään mitään, koska aina täytyy olla menossa jonnekkin suuntaan pää kolmantena jalkana, kylälle, saunaan, nukkuun, soittotunnille, teoriaa, jne. Lista olisi loputon minun kohdallani.
  No mutta jos alotettaisiin minun omista kuulumisistani ensin. Koulu on alkanut sujumaan normaaliin tahtiin eli hyvin rankkana, kokeita on laittoman paljon, ja aina pitäisi kaikkeen panostaa. Mitä ihmettä ne päättäjät meistä nuorista luulee?! Että ollaan jotain koneita vai? Ja jotka jaksaa loputtomasti kaikkea? Ja vain sen takia että ollaan "nuoria ja terveitä" ? Jooo, haistakaapa kukkanen sanon minä. Rajansa kaikella. Hyh.
  Noh, eiköhän siinä ollut kaikki koulusta, ilmaisin mielipiteeni omasta mielestäni aika selvästi... Muuten elämäni ja arki on lähtenyt käyntiin ihan hyvin. Pitkästä aikaa jaksan taas hymyillä koko päivän. Ehkä selviänkin tästä hengissä. Ehkä tämä ei ollutkaan maailman loppu... Niinhän se yksi tunnettu sanonta meneekin: "Yksi ovi sulkeutuu, ja tuhat muuta ovea aukeavat." Mahdollisuuksia on niiin monia, ja niihin täytyy vain uskaltaa tarttua kiinni! Rohkeasti mukaan vaan, eihän tässä enää mitään menetettävääkään ole. Eiköhän tällä pötkitä vielä pitkälle elämässä!
  Tein myös uuden vuoden-lupauksen itselleni: Aion panostaa sellaisiin asioihin joista nautin, ja aion pyrkiä tekemään sitä mikä tuntuu parhaimmalta. Jätän epämieluisat asiat mielelläni taakse, ja katson kirkkaaseen tulevaisuuteen. Mitä kaikkea sillä voikaa olla annettavana! Mutta hei ehei, lupaukseni ei jää tekemättä, koska tein ensimmäisen siirron nimittäin jo. Soitin Ouluun Madetojan musiikkilukion rehtorille mahdollisesta tutustumisreissusta kouluun. Huisia, entä jos muutakin ensi vuonna Ouluun?! Saan aloittaa elämäni puhtaalta pöydältä! No, juttelimme siinä hetkosen Eero-rehtorin kanssa mukavia, ja kyselin koulun rutiineista ja mahdollisuuksista, ja hän käski minun ottaa häneen uudelleen yhteyttä sähköpostin välityksellä. Laittelin hänelle sähköpostia ja nyt odotan jännittyneenä vastausta...
  Toivottavasti tämä nyt onnistuu! Tässä pieni katsaus elämästäni tällä hetkellä.
 Mukavaa viikon jatkoa kaikille! :)

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

i have some music to play...

Moikkamoi! Kirjoitanki kerranki hieman pienemmällä aika välillä tänne. Yleensä nämä kirjoitusten välit ovat nimittäin aika pitkiä...
  Sain idean postaukseen keikan kuvista, jotka sain vähän aikaa sitten vihdoin omaan käyttööni. Kiitos paljon Kata todella hienoista ja onnistuneista kuvista!  Laitan muutaman kuvan kesän keikalta. Esiinnyimme siis Rebel Rockissa 9.7.2011, joka järjestettiin Nivalan jäähallissa. 

Bändimme kitaristi/vokalisti Henri Korhonen, jonka vaatteet väheni keikan edetessä tuskastuttavan helteen takia.
Basistimme Tiia Savikko, joka tuli bändiin vasta vähän aikaa sitten!
Ja rumpali Vesa-Matti Savikko, huikee mies!

Sekä minä!
Teen myöhemmin postauksen liittyen viimeisimpään keikkaamme Joulurockissa, ja kerron sitten vähän tarkemmin kuulumisenikin. :)
Mukavaa viikon alkua kaikille!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

left all bad things behind-

Nhoni, moikkamoi pitkästä aikaa! Ja hyvät uudet vuodet ja tehkäähän tästäkin vuodesta unohtumaton!
Ei ole tullut kirjoiteltua piiiitkään aikaan taas mitään, kun ei oikein ole kerennyt perehtyä tänne, pahoitteluni...

No, mutta aloitetaas vaikka joulusta, ja aatosta. Joulu meni ihanan kotoisessa tunnelmissa kotona perinteitä noudattaen ja sitä rataa. Oli ihana rauhoittua perheen kesken vain viettämään aikaan, meillä se nimittäin on aika harvinaista... Tuli kyllä syötyä taas enemmän kuin laki sallii ja kävihän se vanha karvanaama joulupukkikin. Ilmeisesti olin ollut aika kilttinä ku lahjojakin tuli aikas paljon, minisuoristusrautaa ja sen semmosta pientä tavaraa. Vaikka lahjojen määrässä pikkuveljeni Juho 5 vuotta veikin voiton, ja uskaltautui pukin sylissäkin käymään kaiken lisäksi.

Mutta jätetääs joulu sikseen, ja siirrytään uuteen vuoteen. Oli kyllä kieltämättä hauska ja tapahtumarikas vuoden vaihde! Viettelin kriittiset hetket ihanien ystävieni seurassa ja raketteja ampuen, vaikkakin se päättyikin karkumatkaan... krhm, eikä siitä sen enempää... Ja maanantaina aloitettiinkin jo koulu, vähänhän tuo harmittaa, kun niin lyhyt tämä loma oli. No luojan kiitos loppiaisen, saamme pidemmän viikonlopun!

Ja vielä semmoinen iloinen asia blogini suhteen, että korjasin kirjoitusvirheen blogin osoitteessa ja ihana ystäväiseni kata lupasi kuvailla minua järkkärillään, nii saan hieman omia kuvianikin tänne ja saan vähän uutta ilmettä postauksiin!

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille, ja innolla odottaen mitä vuosi 2012 tuo tullessaan!

Tässä toinen hieno kuva kesän keikalta, jonka kuvaili Kata <3